maanantai 13. huhtikuuta 2009

11.4. runoiltu

vapautees vapautit mut
annat olla mitä olen
pelkoineni, itsenäni
en muiden muotissa

katson peiliin, hymyilen
olen paras minä
virheineni, itsenäni
olen paras minä

katson sinuun, ystäväni
hymyilet, olet surullinen
heikkona ja vahvana
olet juuri sinä

katson sinuun, Jumala
kiitän sinua meistä
erilaisina, itsenämme
heijastetaan sinua

* * *

kaiken järjestät, elämäni
kun sydämeeni muutit
sinä sen puhdistit
saat minut ymmärtämään
miten suuri oletkaan
sä olet suurempi maailmaa

kiitos Jeesus, vapautit
ota sydämeni taas
ja muovaa se uudestaan
tahdon olla sinun
sua aina rakastaa

(muute ihan hyvä mut tost lopusta tulee iha joku iskelmä mieleen, tiedättehän "tahdon oikeasti olla sinun enkä vain leikisti rakastaa, olla kanssasi oikeasti onnellinen" ja mites se siitä sitte jatkuu, jotain rakastamisesta...)

* * *

ota mut kiinni Jeesus
en tahdo pudota
anna mun syliisi tulla
että voin taas sua palvella

annan sulle kaikkeni
koko sydämeni ja elämäni
taas annan kaikkeni
anna mulle anteeksi

sylissäs pidät Jeesus
et päästä putoomaan
kiinni otat mut aina
kun otteeni pääsee lipsumaan

(mistä ylistyslaulusta tää taas mua muistuttaakaan? ja miten liittyy muka syliin meneminen ja palveleminen toisiinsa? no ei ehkä mitenkään, missähän horroksessa oon tänki kirjottanu...)

* * *

sitte oli yks niin tyhmä että antaa olla. nyt mä kokoilen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti