näen vihdoin aamun
valon
tunneli oli pitkä
ja luulin menettäneeni näkökykyni
mutta kun näin kaukana valon kajastusta
tiesin pimeyden valheeksi
sain uutta voimaa
kulkea valoon
kompuroin ylös
ja tartuin taas käteesi
en katsellut taakse pimeyteen
ainoastaan eteenpäin
kuljen edelleen pimeässä
en tiedä kuinka kauan
mutta kuljen kanssasi
kunhan et unohda minua tänne
selviän kyllä
et sinä unohda
viet minut valoon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti