toivoin että minut tultaisiin pelastamaan
mutta se oli kai liian hyvää ollakseen totta
liikaa toivottu että se olisi ollut niin helppoa
___
valehtelit
vai etkö silloin tiennyt
katsoit ennen silmiini kun puhuin
et katso enää
en katso minäkään
enkä puhu
ymmärsitkö mitä teit
raotit kuortani
mutta sisään heititkin vain kiviä
vedin kuoren takaisin kiinni
mutta kivet jäi sisäpuolelle
jäin taas yksin itseni, ja niiden kivien, kanssa
tiesitkö miltä tuntuu kourallinen kiviä sisälläni
(oletko koskaan juossut kiviä kengissäsi)
et ehkä aikonut tehdä niin
mutta teit sen kuitenkin
mikä luottamus,
keneen?
astelen takaisin sateeseen
ja nielen suolaiset sadepisarat
hyvästi,
aamuun,
tai ikuisuuteen asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti