harmaan ja sateen keskeltä
nään taivaalta sen pilkistävän
auringon
harmaa valtaa taivaan taas
ja kylmä sade piiskaa maan
mut aurinko
aurinko käy
näyttäytymään
hymyilee
sitten häviää
aurinko pilkisti harmaaseen
väsyneen ihmisen sydämeen
auringon
säteet sai muhun koskettaa
se harmaa peittää ehkä taas
mut aurinko
aurinko käy
näyttäytymään
hymyilee
sitten häviää
tiedän mitä kohti kuljen
vaikkei sekään aina loistais
aurinkoon
Sinun henkes aina mua johtaa
ottaa kädestä ja ohjaa
ja aurinko
aurinko käy
näyttäytymään
hymyilee
sitten häviää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti