keskiviikko 7. marraskuuta 2007

huomenta alex, keskiviikkoaamu

se iltainen jatkuu
ei se vaan jätä minua rauhaan
se on kuin vaatteet päälläni
tai hiukset päässäni
ei se jää mihinkään
sitä ei pysty jättämään
se seuraa vaan mukana
ja muistuttaa välillä itsestään

vaikka ehdotuksia sen unohtamiseksi onkin tullut

kato telkkaria ja unohda kaikki
otat jotain kivaa syömistä
alat siivoomaan
muu unohtuu
käperryt kullan kainaloon

en pysty sitä tekemään
vaikka kulta olisikin kotona
liikaa muistan sen velvollisuudet
tekemättä jättämiset
roskat
sekaisen kämpän
haluaisin käpertyä kainaloon
yritinkin
muttei se auta
ei se auta

kumpa aivoista löytyisi off-nappula
painaisin sitä
ja unohtaisin

kokeile Jumalaa

kokeilisin
mutta miten sen teen
en jaksa taas yhtä kokonaan luovuttautumista
haluan uskoa
mutten pysty
kun en ymmärrä
miksi on kaikki tämä minulla
olenko vahingossa saanut jonkun toisenkin ihmisen ongelmat
en ole
mitä siis tapahtuu

mikä minua vaivaa
koska kaikki päättyy
ja kuka tämän lopulta voittaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti